Hiukset ja iho

HIUKSEN RAKENNE 

Hius on muodostunut keratiinista, sarveistuneista, kuolleista soluista. 

HIUKSEN KERATINISOITUMINEN 

Hiuskarva kasvaa ja muodostuu karvatupen suojaamana. Se kulkee dermiksestä epidermiksen läpi ihon pintaan. Karvatuppi on 3-5 mm pitkä, se on kalvojen muodostama pussi, jonka seinämät muodostuvat epiteeli- ja sidekudoksesta, johon karvankohottajalihas ja talirauhanen ovat liittyneinä. Hiusnystyksi nimitetään karvatupen pohjaosaa, hius syntyy siitä jatkuvan solunjakautumisen seurauksena. Hiusnystyn pinta on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen solujen kaltaisesta solukosta. Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista hiuksen väriaine muodostuu. Hiussuonisto on hiusnystyn sisällä, se kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille. Hauraat ja pehmeät Henlen ja Huxleyn kalvot ympäröivät hiusnystyä ja suojaavat ihonalaista osaa, hiusjuurta. 

Hiuksen pyöre't ja pehmeät alkusolut muodostuvat hiusjuuressa hiusnystyn pinnalla. Hiusnysty tuottaa jatkuvasti uutta solukkoa, joka työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Karva alkaa muodostua hiussipulissa. Sen mukaan, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pinta-soluksi. Prosessia kutsutaan keratinisoitumiseksi.  

HIUKSEN RAKENNUSAINEET 

Hius on keratiinia eli sarveistuneista soluista muodostunutta kuitumaista ainetta. Soluväliaine eli hyaliini pitää keratiinisolut kiinni toisissaan ja sitoo vettä hiukseen 

HIUKSEN IHONPÄÄLLISET KERROKSET 

Hiuksen ihonpäälliset kerrokset ovat suomu- eli pintakerros (kutikula), kuitukerros (kortex) ja ydinkerros (medulla). Suomukerros koostuu levymäisistä, hiusta kiertävistä, päällekkäisistä ja rosoreunaisista keraatiinikuiduista, jotka muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksessa on noin 6-10 suomukerrosta riippuen hiuksen paksuudesta. Eniten suomukerroksia on paksussa hiuksessa. Suomukerros on läpikuultava ja väritön, sen pinta on likaa ja vettä hylkivä. Suomujen tiiviydestä riippuu hiuksen kiilto. Mitä vanhempi hius on, sitä rosoreunaisemmiksi suomut muuttuvat. Hius kuivuu mekaanisen rasituksen kuten harjaamisen, rautakäsittelyjen ja tupeerauksen myötä joka kuluttaa suomuisen pinnan rakennetta, liuottavat ja kuivattavat sitä tiiviisti yhdessä pitävää hyaliinia. Suomujen reunat nousevat irti pinnastaan ja hius huokoistuu. Huokoistuneen hiuksen pinta ei heijasta tasaisesti valonsäteitä ja hius näyttää himmeältä ja huonokuntoiselta.  

Kuitukerroksen keratiinisolut ovat putkimaisia kuitusoluja, joita hyaliini pitää koossa. Kuitusolu muodostuu suuresta joukosta makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrofibrilleistä. Mikrofibrillit koostuvat protofibrilleistä. Yksi alkusäie on muodostunut kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat koostuneet atomeista. Molekyyliketjuja liittävät toisiinsa poikittaiset rikkisillat. Kuitukerroksessa on melaniini (väripigmentit). Kuitukerroksen rakenne antaa hiukselle sen elastisuuden. 

Kuitukerroksen keskellä on ydinkerros, se muodostuu tyhjistä onteloista. Ydinkerroksen merkitystä ei tunneta hyvin, mutta tiedetään että hyvin hennoista hiuksista se voi puuttua kokonaan. Ydin voi jatkua koko hiusvarren mitassa tai katketa ja alkaa uudelleen. 

Kuva: teseus.fi 

HIUSTEN ELINKAARI 

1. Kasvuvaihe (angeenivaihe) 

Hiuksen kasvuvaihe kestää noin 2-6 vuotta. Se lyhenee, kun ihminen ikääntyy. Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin. Uusi hius kasvaa kuukaudessa noin 1 cm. Nuorilla hiukset voivat kasvaa yli metrin pituisiksi. Hiusten kasvu on myös rotuominaisuus. Aasialaisilla ihmisillä hiukset saattavat kasvaa jopa kahden metrin mittaisiksi. Normaalisti 85-90% hiuksista on kasvuvaiheessa. 

2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe (katageenivaihe) 

Siirtymävaihe on noin kaksi viikkoa, jonka aikana hiuksen kasvu loppuu solujen jakaantumisen loppumisen myötä. Karvatuppi supistuu, hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. Noin prosentin verran hiuksista on 1-3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa.  

3. Lepovaihe (telogeenivaihe) 

Lepovaihe kestää 2-4 kuukautta, sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa. Lepovaiheessa on yhtäaikaisesti noin 10-15 prosenttia hiuksista.  

HIUSTENLÄHTÖ 

Hiustenlähtöä voi olla tilapäistä ja perinnöllistä. Tilapäistä hiustenlähtöä voi aiheuttaa sairaudet, heikentynyt yleiskunto, elimistön tuehdukset, lääkitys, jatkuva stressi, raskaus ja mekaaninen vaikutus. 

Kuva: Pinterest 

  

 IHON RAKENNE 

1. Epidermis/orvaskesi 

    a. Sarveissolukerros 

    b. Jyväissolukerros 

    c. Okasolukerros 

    d. Tyvisolukerro 

2. Dermis/verinahka 

3. Subkutis/ihonalaiskudos 

4. Hikirauhanen 

5. Talirauhanen 

6. Karvankohottajalihas 

Kuva: Terveyskirjasto 

HILSEILY 

Hilse on kuollutta ihosolua, joka irtoaa ihosta. Hilseily ei ole sairaus vaan hiuspohjan epätasapainotila. Hilseily oireena voi johtua monista sairauksista kuten psoriasiksesta, atooppisesta ihottumasta, maitoruvesta tai taliköhnäihottumasta.  

HIUSPOHJA 

Rasvainen hiuspohja 

-Hilsekasautumia 

-Öljymäiset ja rasvaisen tuntuiset hiukset ja hiuspohja 

-Punoittava 

-Kutiseva

-Finnejä 

Kuiva hiuspohja 

-Hilseilevä 

-Kiristävän tuntuinen 

-Vähentynyt talituotanto 

Herkkä hiuspohja 

-Kutiseva 

-Punoittava 

-Kiristävä 

-Kuiva 

-Reagoi ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin yms. 

IHON TEHTÄVÄT 

Epidermis suojaa mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti ja mikrobisesti.  

Dermis toimii vesivarastona ja mekaanisena suojana. 

Subkutis pehmentää iskuja sekä toimii lämpöeristeenä ja rasvavarastona. 

LÄHTEET 

https://www.terve.fi/artikkelit/hilse-yleistietoa 

Hiukset – Taina Luoma, Marjo Oksman –kirja